Teos vetoaa vahvasti tunteisiin ja saa minut ajattelemaan, miltä tuntuisi tippua samaan kuoppaan Matin seuraksi. Teos on siis sekä vakuuttava, että vetoava. Siihen on päästä sisään sujuvan kerronnan ja samaistuttavien henkilöiden takia.
Mielestäni Erzo kuvaa loistavasti Mattia omassa tekstissään: "Matti on ajatuksiensa sokaisema ja yhteiskunnan syrjimä idiootti". Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä ja tällainen mielikuva minullekin tuli päähenkilö Matista.
Kirja itsessään oli mielestäni omalla tavallaan hauska (tosin aihe oli aika synkkä), juoni eteni mukavasti ja kerronta oli ovelaa. Harvemmin törmää kirjaan, jossa kappaleet vaihtuvat eri henkilöiden ajatuksiin.
Erzoa jälleen referoidakseni "Teos oli erittäin avartava ja opettava. Ehdoton "Must read!"". Suosittelen teosta oikeastaan kaikille, jotka tätä blogia lukiessaam edes kerran ajattelivat, että olisi kiva joskus lukea tämä kirja.
Blogikirjoittelu loppuu osaltani tähän, Juoksuhaudantie pysyy silti ajatuksissani vielä
Joni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti